TAPAS / Ravintola Kallio

Pengerkadun illalliset saivat viime vuoden puolella kavereilta uuden nimen - nyt ei enää tullakaan "meille" vaan Ravintola Kallioon. Hauskaa. Annoin sitten kaveriporukalle lahjakortit kyseiseen ravintolaan joululahjaksi ja viime viikonloppuna taiottiin minikotiin illallispöytä kahdeksalle. Lähdin turvallisesti tapaslinjalle. En kattanut tällä kertaa kaikkia annoksia kerralla pöytään, vaan jaoin menun muutamaan osaan. Lisäksi meillä oli ihana sommelier, joka tarjoili annoksiin kuuluvat viinit asiantuntemuksella.

Ilta alkoi tapenadecrostineilla ja Codorníu Reserva Raventós Brut -cavalla. Crostinit tein aurinkokuivatuilla tomaateilla ja oliiveilla maustetusta esipaistetusta patongista ja kauppavalmiista kalamata-tapenadesta. Laiska. Mutta hyvää oli ja toimi cavan kaverina.

Alkutapaksena tarjoilin maa-artisokkakeiton katkaraputoastilla. Toastin mukailin Maku-lehden sivuilta löytyneestä reseptistä. Keiton tein hauduttamalla maa-artisokkaa, perunaa, bataattia, valkosipulia ja sipulia voissa. Keitin juurekset kermassa, kanaliemessä + valkoviinissä kypsiksi. Blenderillä pehmeäksi ja notkistin keitinliemellä. Makua tuli timjamista, suolasta ja pippurista. Tapaskokoisena keitto tarjottiin Teeman isoista teekupeista. Keiton kanssa olisi sopinut hienosti Wolfbergerin Muscat, mutta pelkäsin liikaa makeutta ja poimittiin Alkon hyllystä saman talon rapsakka riesling. Muscat olisi ehkä ollut kuitenkin parempi valinta. Välissä herkuteltiin venäläisellä klassikolla, hunajaa + smetanaa + suolakurkkua.

Lämpimät tapakset tulivat pöytään yhdessä salaattien kanssa. Sitruuna-valkosipuli-broileria marinoin useamman tunnin oliiviöljyssä, joka oli maustettu sitruunamehulla, valkosipulinkynsillä, suolalla + pippurilla ja muutamalla oksalla timjamia. Otin fileisiin värin voissa pannulla ja paistoin vielä n. 10 minuuttia 180 asteisessa uunissa. Broilerin kaverina oli muutamasta eri salaatista, basilikasta ja mozzarellasta tehty salaatti. Viiniksi sommelier oli valinnut Torres Waltraud Rieslingin. Toimi erittäin hyvin.

Karitsapulliin sovelsin Pirkan ohjetta ja seuralaisena olleen dijon-perunasalaatin ohjeen lainasin Kokkia viinissä -blogista. Juomaksi karitsan kanssa tarjottiin punaviini, Faustino Selección de Familia Crianza. Mainio valinta. "Aiolin" sekoitin laiskana kokkina (ja Bamixin puuttuessa) valmismajoneesista ja kermaviilistä. Mukaan tuli tietenkin reilu määrä puristettua valkosipulia, sitruunamehua, ruohosipulia, suolaa ja pippuria.

Ilta jatkui jälkiruokaan, joka oli hyvin perinteinen - lettuja ja vaniljajäätelöä. Tein letut pienellä lettupannulla ja pyöritin päälle vanhanajan vaniljaa. Annos hunnutettiin vielä tomusokeripilvellä. Espresson aveccina toimivat Talisker 10 years Old Singlemalt ja naisellisempana vaihtoehtona Harveys Bristol Cream. Onnistuneesta illasta muistutti aamuyön tunteina pöydällä keinuva tyhjien viinilasien meri. Enempää kuvia ei ravintoloitsijat ehtineet kuvata, mutta mieleen ilta jää pitkäksi aikaa.